Fedora 20 haluaa boottailla

[Pekka Takala]

Täytyy sanoa, että olen aika pahasti nyt pettynyt Fedoraan, siinä saa
kyllä aina mukavasti uusinta softaa, pikku bugeja saattaa olla mutta ne
on yleensä jos ei ihan harmittomia, niin vain aika pientä harmia
aiheuttavia. Nyt on kuitenkin 20-versiosa ollut sellaisia bugeja, mitä
ei mitenkään olisi pitänyt päästää testing-repositya pidemmälle...
Tekisin tuosta 3.13-sarjan kernelistä toki bugiraportinkin, mutta kun
tuo minun serverini ei ole mikään &%$#"$%* testausympäristö, liian
moni oma juttu kun riippuu sen toiminnasta.... pitää olla siis 24/7
päällä koko ajan, siksi on upsin takanakin.

Itse olen jo iät ajat käyttänyt debiania ja kuvaamiasi ongelmia minulla
ei ole ilmennyt. Jutuistasi tulee elävästi mieleen 2000-luvun alun
ongelmani redhat linuxien kanssa...

Follarit asetettu.

[Reijo Korhonen]

Post by Pekka Takala

Täytyy sanoa, että olen aika pahasti nyt pettynyt Fedoraan, siinä saa
kyllä aina mukavasti uusinta softaa, pikku bugeja saattaa olla mutta ne
on yleensä jos ei ihan harmittomia, niin vain aika pientä harmia
aiheuttavia. Nyt on kuitenkin 20-versiosa ollut sellaisia bugeja, mitä
ei mitenkään olisi pitänyt päästää testing-repositya pidemmälle...
Tekisin tuosta 3.13-sarjan kernelistä toki bugiraportinkin, mutta kun
tuo minun serverini ei ole mikään &%$#"$%* testausympäristö, liian moni
oma juttu kun riippuu sen toiminnasta.... pitää olla siis 24/7 päällä
koko ajan, siksi on upsin takanakin.

Itse olen jo iät ajat käyttänyt debiania ja kuvaamiasi ongelmia minulla
ei ole ilmennyt. Jutuistasi tulee elävästi mieleen 2000-luvun alun
ongelmani redhat linuxien kanssa...
Follarit asetettu.

Oiva ryhmävalinta tämä sodat, pääsee sotimaan eri linux-jakekeluiden
paremmuudesta. Tosin en tiedä, onko siinä sotimista, sillä jakelut ovat
eri luonteisia. Niistä löytyy varmasti jakelu joka makuun, toiset on
kokeilijalle, viimeisen muodin mukana kulkijalle, toiset taas vakaudesta
pitävälle.

Itse aloitin Red Hatilla viime vuosituhannen puolella. Siten se muuttui
maksulliseksi ja sen rinnalle tuli Fedora, jossa Red Hat -koeponnisti
uusia piirteitä, ennen kuin ne laitettiin vakaaseen maksulliseen
versioon, jonka maksavat asikkaat eivät tietysti tykänneet epävakaudesta.

No itsekin katsoin epävakautta aikani, kunnes siirryin Ubuntuun, johon
tykästyin, vaikka sen hallintakalut tuntuivat ensin varsin erilaisilta
Fedoraa/REd Hattiin verrattuna.

Nyt en tykkää "uudesta Ubuntustakaan" vaan jämähdin vähän vanhempaan
Ubuntuun, kun siinä on vielä "Starttivalikko". Siitä löytyy ohjelmat
tutuista paikoista. Ja nikäs sopii vanhaan rautaan paremmin kuin vanha
Ubuntu. Koputan puuta koneen kastämiselle, en kuitenkaan koneen koppaa ;-)

Eli vanha Ubuntu on minulle jo riittävän hyvä, sillä hoituu arkiasiat ja
tarvittaessa koodaaminen. Vakaa on, päivityksiä ei ole tullut pitkään
aikaan. Ei buuttaa turhaan ja jos pitää konetta startata, jännityksen tuo
vain se, vieläkö rauta kestää, softa kyllä kestää ;-)

On se muuten kumma, että vanha Office.org avaa MS Wordin *.docx ynnä
muutkin MS *.*x tiedostot niin hyvin. xml sopii dokumentteihin, tuo
vihdoin vakauden myös MS-tiedostomuotoihin.

[Jouko Holopainen]

Post by Reijo Korhonen
Oiva ryhmävalinta tämä sodat, pääsee sotimaan eri linux-jakekeluiden
paremmuudesta. Tosin en tiedä, onko siinä sotimista, sillä jakelut ovat
eri luonteisia. Niistä löytyy varmasti jakelu joka makuun, toiset on
kokeilijalle, viimeisen muodin mukana kulkijalle, toiset taas vakaudesta
pitävälle.

Mikä Linux-jakelu sopii vakaudesta pitävälle?

Vertaa vaikka http://openindiana.org/, tai *BSD.

Post by Reijo Korhonen
Nyt en tykkää "uudesta Ubuntustakaan" vaan jämähdin vähän vanhempaan
Ubuntuun, kun siinä on vielä "Starttivalikko". Siitä löytyy ohjelmat
tutuista paikoista. Ja nikäs sopii vanhaan rautaan paremmin kuin vanha
Ubuntu. Koputan puuta koneen kastämiselle, en kuitenkaan koneen koppaa ;-)

Työpöytänä mullakin on XUbuntu, mutta vakautta en siltä odota.

[Tapio Väättänen]

Post by Jouko Holopainen

Post by Reijo Korhonen
Oiva ryhmävalinta tämä sodat, pääsee sotimaan eri linux-jakekeluiden
paremmuudesta. Tosin en tiedä, onko siinä sotimista, sillä jakelut ovat
eri luonteisia. Niistä löytyy varmasti jakelu joka makuun, toiset on
kokeilijalle, viimeisen muodin mukana kulkijalle, toiset taas vakaudesta
pitävälle.

Mikä Linux-jakelu sopii vakaudesta pitävälle?

Tällä vuosikymmenellä minulla on työpöydällä kokemusta vain maksullisesta
Red Hatista ja Ubuntusta. Ikävä sanoa, mutta Red Hat ei omien kokemusten
perusteella tätä kisaa voita sitten millään.

En ymmärrä miten maksamala saa muka vakaamman ja paremmin
"business-käyttöön" suunnatun jakelun. Ubuntussa itselläni on toiminut
kaikki heittämällä ja etenkään projektorin kanssa ei ole ollut mitään
ongelmia.

Red Hatin ylistämä vakaus aiheuttaa ainoastaan sen, että missään nimessä
mistään vähänkään uudemmasta softasta on turha haaveillakaan, ja jos
näytönohjain nyt sattuisi tukemaan projektoria kunnolla, niin tietystikään
Red hatin "vakaus"-"politiikan" nimissä niitä ei siihen saa.

Samalla tietty Red Hat ei saa aikaiseksi itse korjata esimerkiksi
wlan-ajureitaan siten, että vanha ja "vakaa" jakelu ei kaatuisi vähintään
kerran päivässä.

Kadun taas kerran sitä päivää jona annoin Red Hatille vielä kerran uuden
mahdollisuuden työläppärissäni. Laiskana miehenä en yleenäs jaksa
päivittää[1] saati vaihtaa jakelua läppärin eliniän aikana, mutta nyt on
vakaasti harkittava tätä uudeleen. Saatan jopa harkita Ubuntu 14.04, koska
Unityssä tuntuu olevan uudet shortucit, joille voisi antaa mahdollisuuden.

Palvelimissa minulla ei ole pahaa sanottavaa Red Hatistä, mutta nyt jo
toisen kerran haksahduttuani asentamaan nimenomaan maksullisen Red hatin
läppäriini, alkaa palamaan hermot lopullisesti. Edellistä kokeilua jaksoin
vajaa neljä vuotta, ja nyt jo toivon että vähintään läppärin kiintolevy
tajuaisi hajota ajoissa, joten olisi pakko ryhtyä joka tapauksessa uudelleen
asennukseen, jolloin voisn vaihtaa jakelunkin.

[1] Toki minä pakettipäivitykset asennan, mutta en tee versionvaihtoa, ellei
se sitten ole firman puolesta pakotettuna.

[Kari Jarvinen]

Post by Tapio Väättänen
Palvelimissa minulla ei ole pahaa sanottavaa Red Hatistä, mutta nyt jo
toisen kerran haksahduttuani asentamaan nimenomaan maksullisen Red hatin
läppäriini, alkaa palamaan hermot lopullisesti.

Minulla on ollut töissä yli viisi vuotta Red Hat Enterpriseen
pohjautuva serveri hoivattavana oikeiden töiden ohella. Sen kanssa on
tullut useammin kuin kerran eteen se, että (kerneli)päivitysten
jälkeen seuraava bootti on mennyt suoraan kernel paniciin.

Kyseiseen serveriin on kertaalleen vaihdettu vanhentunut kone kokonaan
uuteen eri rautaan ja tätä ongelmaa on esiintynyt molemmilla koneilla.

Väliaikaisratkaisuna on aina ollut se, että olen ajanut sitä
vanhemmalla kernelillä, kunnes uusi kernelipäivitys on tullut, joka ei
enää panikoi.

[Reijo Korhonen]

Post by Tapio Väättänen
Palvelimissa minulla ei ole pahaa sanottavaa Red Hatistä, mutta nyt jo
toisen kerran haksahduttuani asentamaan nimenomaan maksullisen Red
hatin läppäriini, alkaa palamaan hermot lopullisesti.

Minulla on ollut töissä yli viisi vuotta Red Hat Enterpriseen pohjautuva
serveri hoivattavana oikeiden töiden ohella. Sen kanssa on tullut
useammin kuin kerran eteen se, että (kerneli)päivitysten jälkeen
seuraava bootti on mennyt suoraan kernel paniciin.
Kyseiseen serveriin on kertaalleen vaihdettu vanhentunut kone kokonaan
uuteen eri rautaan ja tätä ongelmaa on esiintynyt molemmilla koneilla.
Väliaikaisratkaisuna on aina ollut se, että olen ajanut sitä vanhemmalla
kernelillä, kunnes uusi kernelipäivitys on tullut, joka ei enää panikoi.

Työkäytön vaatimukset ovat erilaiset kuin kotikäytön. Parempi koneiden on
toimia, jotta työnantajan maksamilla tunneilla voi töitä tehdä. Itse en
ole varsinaisesia linux-servereitä työssäni ylläpitänyt, mutta käyttänyt
linuxin debiania, Ubuntun eri versisoita ja Fedoraa lähinnää
tyäasemaversioina, joskus virtuaalisena. Hyvin harvoin on tullut
päivitysten kanssa ongelmaa minkään kanssa, mutta tuntuu että laiskuus on
työntekijän arvokkaimpia ominaisuuksia, varsinkin päivittämisen laiskuus.
Miksi päivittää ehdoin tahdoin, jos se ei ole rikki? No yksi syy on,
nimittäin työkäytössäm oleva ohjelmisto saattaa vaatia tietyn
jakeluversion, mutta harvemmin tiettyä kerneliversiota.

Työasemat on tietysti armollisempia kuin serverit siinä suhteessa, että
niiden rikki meno vaikuttaa vain yhteen ihmiseen, mutta serverin
rikkomeno saattaa pysäyttää kaikkien hommat.

"Oikeat ulkoverkossa" näkyvät palveluserverit on sitten oma lukunsa,
mutta montako henkilöä niiden ylläpitäjää Suomessa toimii. Varmasti
paljon vähemmän kuin työasemakäytössä firmojen sisäverkoissa.

Entäpä kotikäyttö? Osaava laittaa koneensa palomuurin taakse ja sellainen
syntyy meklkeimpä huomaamatta, jos on adsl-liittymä. Minusta sellaista
adsl-reititintä ei saisi myydä, jossa NATtaava palomuuri ei ole
oletusarvo. Silloin sisäverkon voi rakentaa niin, että mikään kone ei näy
ulospäin ja kaikkien koneidem IP-osoitteet ovat paikallisia. Silloin on
jo aika hyvässä turvassa hyökkäyksiltä ihan automaattisesti ja ei
tarvitse olla päivittämässä ensimmäisten joukossa, vaan voi odotella
rauhassa että virheilmoja ei ole tullut.

Mutta buuttimanagerin tapa (tarkaan ottaen kernelin asennuspaketin) pitää
se edellinen kernel tallessa on todella hyvä keksintö. Mitäs siitä, jos
kernelissä on vikaa juuri sillä koneella kyseisellä raudalla. Kun laittaa
sen edellisen toimivan taas kernelin buuttaamaan, kaikki toimii taas kuin
ennenkin. Harvoin tästä isompaa haittaa on.

Mutta kritiikki on paikallaan. Jos maksaa vakaudesta, niin jakelun on
syytä olla vakaa.

[Kari Jarvinen]

Post by Reijo Korhonen

Minulla on ollut töissä yli viisi vuotta Red Hat Enterpriseen pohjautuva
serveri hoivattavana oikeiden töiden ohella. Sen kanssa on tullut
useammin kuin kerran eteen se, että (kerneli)päivitysten jälkeen
seuraava bootti on mennyt suoraan kernel paniciin.

Työkäytön vaatimukset ovat erilaiset kuin kotikäytön.

Juu toki, mutta en katselisi tuollaista käytöstä kotonakaan kovin
mielelläni. Töissä taas pitää käyttää sitä, mitä käsketään.

Debian mulla on ollut kotikäytössä jostakin Slinkistä lähtien
muistaakseni. Ei sen kanssa ole ollut oikeastaan ikinä mitään sen
ihmeempää ongelmaa. Sitä ennen oli Red Hatia ja Slackis hetken
aikaa. Niiden kanssa oli kaikkea pientä ongelmaa vähän jatkuvasti,
mutta toisaalta pitää muistaa, että noiden 90-luvun distrojen laatu
oli kaiken kaikkiaan vähän eri tasolla kuin nykyisin - niin hyvässä
kuin pahassakin.

Post by Reijo Korhonen
Miksi päivittää ehdoin tahdoin, jos se ei ole rikki?

Koska durvapaigat.

Post by Reijo Korhonen
nimittäin työkäytössäm oleva ohjelmisto saattaa vaatia tietyn
jakeluversion, mutta harvemmin tiettyä kerneliversiota.

Niin, lähinnä jonkun tietyn version jostakin tietystä kirjastosta,
joka löytyy tietystä jakeluversiosta.

Post by Reijo Korhonen
Minusta sellaista
adsl-reititintä ei saisi myydä, jossa NATtaava palomuuri ei ole
oletusarvo. Silloin sisäverkon voi rakentaa niin, että mikään kone ei näy
ulospäin ja kaikkien koneidem IP-osoitteet ovat paikallisia. Silloin on
jo aika hyvässä turvassa hyökkäyksiltä ihan automaattisesti

Juu, turvassa kaikilta muilta hyökkäyksiltä paitsi niiltä kaikkein
yleisimmiltä :)

No joo, Linuxin kanssa yleensä ottaen on vähän turvallisempaa, mutta
olisin yllättynyt, jos tavallisia kotikäyttäjiä kiusaavat öttiäiset
eivät luikertelisi selaimen ajaman koodin kautta sisään. Siinä ei
natti hirveästi auta.

Post by Reijo Korhonen
Jos maksaa vakaudesta, niin jakelun on syytä olla vakaa.

Niinpä, tai ainakin vakaampi kuin ne jakelut, joista ei tarvitse
maksaa.

[Jouko Holopainen]

Post by Reijo Korhonen
Entäpä kotikäyttö? Osaava laittaa koneensa palomuurin taakse ja sellainen
syntyy meklkeimpä huomaamatta, jos on adsl-liittymä. Minusta sellaista
adsl-reititintä ei saisi myydä, jossa NATtaava palomuuri ei ole
oletusarvo.

Ja silti ainakin minulle kaikki operaattoreilta "ilmaisena" tulleet
adsl-modemit ovat olleet siltaavia. Viimeisintä ei taida saada edes
NAT-tilaan, en tiedä kun ei huvita ottaa selville.

Seuraava modemi on DD-WRT -yhteensopiva. Voisin kuvitella, että
kymmenessä vuodessa jopa suomalaiset ISP:t saavat ipv6:n.

[Jaakko Leinonen]

Post by Jouko Holopainen
Seuraava modemi on DD-WRT -yhteensopiva. Voisin kuvitella, että
kymmenessä vuodessa jopa suomalaiset ISP:t saavat ipv6:n.

Älä turhaan pidätä hengitystäsi ainakaan ADSL-yhteyksien suhteen, sillä
IPv6:n osaavia DSLAM:eja ei tietääkseni ole (Suomessa) vielä kellään
operaattorilla. DNA:lta kyllä saa IPv6:n ADSL-yhteydelle, mutta sekin on
SixXS:n¹ viritys eikä natiivitoteutus.

¹ http://www.sixxs.net

--j

[Mikko Rauhala]

Post by Jaakko Leinonen
Älä turhaan pidätä hengitystäsi ainakaan ADSL-yhteyksien suhteen, sillä
IPv6:n osaavia DSLAM:eja ei tietääkseni ole (Suomessa) vielä kellään
operaattorilla.

Nebulalta irtoaa v6:tta ADSL:llä.

Evt DSLAMeista, ei kai niiden tartte edes osata, kuhan siltaavat paketteja?
(Ei mun ADSL-modeemikaan osaa, mutta hyvin se kulkee silti läpi.)

[Reijo Korhonen]

Post by Mikko Rauhala

Post by Jaakko Leinonen
Älä turhaan pidätä hengitystäsi ainakaan ADSL-yhteyksien suhteen, sillä
IPv6:n osaavia DSLAM:eja ei tietääkseni ole (Suomessa) vielä kellään
operaattorilla.

Nebulalta irtoaa v6:tta ADSL:llä.
Evt DSLAMeista, ei kai niiden tartte edes osata, kuhan siltaavat
paketteja? (Ei mun ADSL-modeemikaan osaa, mutta hyvin se kulkee silti
läpi.)

Minulla on adsl-_reititin_ joka jo osaa ipv6:n, onhan se nimensä
mukaisesti reititin. Mutta mikä on adsl-modeemi, joka ei ole reititin,
mutta välittää ipv6-paketteja?

Teknisestihän adsl-modeemi välittää dslamille kehyksiä joissa kulkee
hyötykuorma eli sinun ipv6 liiketeesi tässä tapauksessa. Siltaavassakin
tapauksessa tietokoneesi on kiinni adsl-modeemin ethernet-portissa, jossa
tässä tapauksessa pitää olla voimassa ipv6-tietoliikenneprotokolla. Eikös
jo tämä tekninen kytkentä vaadi, että kyllä se sinun adsl-modeemisi
jotakin ipv6:sta ymmärtää, jos se välittää ipv6-paketit läpi ja antaa
sinun tietokoneellesi maailmalta tulleet ipv6-paketit?

Nyt emme puhu tunneloinnista, jossa ipv6 olisi tunneloitu ipv4-
protokollan sisään tunneliin.

Edellinen adsl-modeemini ei luvannut ipv6:tta osaavansa. Luuultavasti
nykyään myynnissä olevat sen osaavat, se kun ei vaadi raudalta enempää,
mutta ohjelmisatolta kyllä.

[Tapio Väättänen]

Post by Reijo Korhonen
Hyvin harvoin on tullut
päivitysten kanssa ongelmaa minkään kanssa, mutta tuntuu että laiskuus on
työntekijän arvokkaimpia ominaisuuksia, varsinkin päivittämisen laiskuus.

Kyllä minä duuniläppäriin asennan aina päivitykset. Kuitenkin tulee sen
verran usein vierailtua salaamttomissa verkoissa, että jos tähän on jäänyt
joku reikä, jota on edes teoriassa mahdollista hyödyntää, niin enpä viitsi
ottaa riskiä.

Omat harraste koneetton sitten eriasia. Aina välilä kattelen verkossa
olevien koneitteni lokeja, ja kyllähän sieltä yritetään tulla sisään ja
koitellaan josko löytyis reikiä. ja ainakin dns:n ja ntp:n osalta on jossain
onnistuttukin.

Kumman vähäiseksi on kuitenkin jäänyt murtautumiset, vaikka minulla on
päivitykset tehty viimeksi viime vuosikymmenellä. Tai tietty oikea murtomies
osaa peittää jälkensä ja nautiskelee työnsä tuloksista sveitsiläisten
pankkitilien turvin.

Aika kädetöntä murtotouhua näyttää kyllä pääosin olevan. Joskus huvikseni
lisäilen blokattavia osotteita iptablesiin, kun ei jaksa selata samojen
skriptikidien yrityksiä muutamaa tuhatta riviä enempää.

[Reijo Korhonen]

Post by Tapio Väättänen

Post by Reijo Korhonen
Hyvin harvoin on tullut
päivitysten kanssa ongelmaa minkään kanssa, mutta tuntuu että laiskuus
on työntekijän arvokkaimpia ominaisuuksia, varsinkin päivittämisen
laiskuus.

Kyllä minä duuniläppäriin asennan aina päivitykset. Kuitenkin tulee sen
verran usein vierailtua salaamttomissa verkoissa, että jos tähän on
jäänyt joku reikä, jota on edes teoriassa mahdollista hyödyntää, niin
enpä viitsi ottaa riskiä.

Viisasta, mutta aina voi hidastella eli päivittä vasta kun kaveri on
onnistuneesti päivittänyt. ;-)

Post by Tapio Väättänen
Omat harraste koneetton sitten eriasia. Aina välilä kattelen verkossa
olevien koneitteni lokeja, ja kyllähän sieltä yritetään tulla sisään ja
koitellaan josko löytyis reikiä. ja ainakin dns:n ja ntp:n osalta on
jossain onnistuttukin.

Minulla on koneet adld-modeemin takana yksityisessä ip-avaruudessa ja
adsl-modeemi ei välitä dns- tai npt-protokollan viestejä ulkomaailmasta
kotikonnelleni, joten en pääse tälläisia sisääntumoyrituyksiä ihailemaan.
Tai muitakaan. Joka on tietysti hyvä, kun sisäverkosta löytyy mm. enää
varmuuskopiointiin käytettävä vanha kone, johon ei ole löytynyt
päivityksiä aikoihin, mutta tuossa käytössä sekin on turvallinen kun vain
sisäverkosta pääsee sisään tuohon, en minä omalle koneelleni murtaudu,
minä kirjaudun siihen ;-)

Itse asiassa siinä on aika pätevä monenkertainen palomuuri. Kun
verkkopistokkeita on tuossa paikassa vähän, sitä käytettäessä pitää
ethetnet-johto vaihtaa toisesta harrastuskoneesta tuohon, jotta siihen
saa yhteyden. Ja varmuuskopioinnin jälkeen toisinpiän, jotta
harrastuskoneella pääsee harrastamaan joten tuon koneen 100%:n palomuuri
on taas voimassa ;-)

[Pertti Kosunen]

Post by Reijo Korhonen
On se muuten kumma, että vanha Office.org avaa MS Wordin *.docx ynnä
muutkin MS *.*x tiedostot niin hyvin.

LibreOffice se vasta kumma on, kun se osaa avata jopa MS Works dokkarit.

[Viljo Mustonen]

Post by Pertti Kosunen

Post by Reijo Korhonen
On se muuten kumma, että vanha Office.org avaa MS Wordin *.docx ynnä
muutkin MS *.*x tiedostot niin hyvin.

LibreOffice se vasta kumma on, kun se osaa avata jopa MS Works dokkarit.

Ja päinvastoin. Ei ole lainkaan kumma, että melko tuore MS office
(v. 2010) ei osaa juuri lainkaan avata LibreOffice:n natiivi tiedostoja.
Kuinkahan MS Office 2013 osannee.

[Viljo Mustonen]

Post by Viljo Mustonen

Post by Pertti Kosunen

Post by Reijo Korhonen
On se muuten kumma, että vanha Office.org avaa MS Wordin *.docx ynnä
muutkin MS *.*x tiedostot niin hyvin.

LibreOffice se vasta kumma on, kun se osaa avata jopa MS Works dokkarit.

Ja päinvastoin. Ei ole lainkaan kumma, että melko tuore MS office
(v. 2010) ei osaa juuri lainkaan avata LibreOffice:n natiivi tiedostoja.
Kuinkahan MS Office 2013 osannee.

Korjaus: MS:n tuorein versio onkin Office 365.

[Jouko Holopainen]

Post by Viljo Mustonen

Post by Pertti Kosunen

Post by Reijo Korhonen
On se muuten kumma, että vanha Office.org avaa MS Wordin *.docx ynnä
muutkin MS *.*x tiedostot niin hyvin.

LibreOffice se vasta kumma on, kun se osaa avata jopa MS Works dokkarit.

Ja päinvastoin. Ei ole lainkaan kumma, että melko tuore MS office
(v. 2010) ei osaa juuri lainkaan avata LibreOffice:n natiivi tiedostoja.
Kuinkahan MS Office 2013 osannee.

Miksi ihmeessä Microsoftin tuote, m.m. Lumia, osaisi avata yhtään mitään
muuta kuin Microsftin tuotteita ja niitäkin sattumanvaraisesti?

Ja jotkut ihmettelee miksei kukaan osta ...

[Viljo Mustonen]

Post by Jouko Holopainen

Post by Viljo Mustonen

Post by Pertti Kosunen

Post by Reijo Korhonen
On se muuten kumma, että vanha Office.org avaa MS Wordin *.docx ynnä
muutkin MS *.*x tiedostot niin hyvin.

LibreOffice se vasta kumma on, kun se osaa avata jopa MS Works dokkarit.

Ja päinvastoin. Ei ole lainkaan kumma, että melko tuore MS office
(v. 2010) ei osaa juuri lainkaan avata LibreOffice:n natiivi tiedostoja.
Kuinkahan MS Office 2013 osannee.

Miksi ihmeessä Microsoftin tuote, m.m. Lumia, osaisi avata yhtään mitään
muuta kuin Microsftin tuotteita ja niitäkin sattumanvaraisesti?

http://en.wikipedia.org/wiki/OpenDocument
väittää, että MS tukee ODF:ä office 2007 alkaen. En ole saanut edes .odt
dokumenttiä MS Officessa koskaan auki. Eihän tuo kyllä luonnollisesti MS:n
tavoitteisin kuulukaan.

Onneksi LibreOffice avaa MS Office tiedostoja yli 90% ainakin tyydyttävästi.

Post by Jouko Holopainen
Ja jotkut ihmettelee miksei kukaan osta ...

Toivottavasti MS ei peru Nokia kauppaa. ;)

[Jouko Holopainen]

Post by Viljo Mustonen
Onneksi LibreOffice avaa MS Office tiedostoja yli 90% ainakin tyydyttävästi.

Ihan rehellisesti, tämä dokumenttien avaaminen ei mua juurikaan häiritse.

Eniten häiritsee Outlookin tuottamat sähköpostit. Mikään ei vituta niin
paljon kuin Microsoftin idea siitä, että minun ei missään tapauksessa
pidä saada selville milloin ja missä jokin tapaaminen on.

Outlookkihan on paras kalenterionjelma mitä olen käyttänyt - ja
ehdottomasti paskin sähköpostiohjelma mitä olen koskaan nähnyt.

Olen nähnyt tekstipohjaisia jotka kaatuu giffien kanssa, olen nähnyt
ohjelmia jotka toimii POP, muttei IMAP, jotka ei osaa lainata paskankaan
vertaa, jotka ei osaa oikeestaan yhtään mitään, mutta Outlook lyö ne
kaikki laudalta olemalla TARKOITUKSELLISESTI vaikea, hankala,
esteellinen, inhottava, häiritsevä, tökerö, jne.

Tämä on se tärkein syy miksen koskaan tule Lumiaa tai mäsä - eli
rikkinäistä puhelinta - ostamaan.

[Reijo Korhonen]

Post by Jouko Holopainen

Post by Viljo Mustonen
Onneksi LibreOffice avaa MS Office tiedostoja yli 90% ainakin
tyydyttävästi.

Ihan rehellisesti, tämä dokumenttien avaaminen ei mua juurikaan häiritse.
Eniten häiritsee Outlookin tuottamat sähköpostit. Mikään ei vituta niin
paljon kuin Microsoftin idea siitä, että minun ei missään tapauksessa
pidä saada selville milloin ja missä jokin tapaaminen on.
Outlookkihan on paras kalenterionjelma mitä olen käyttänyt - ja
ehdottomasti paskin sähköpostiohjelma mitä olen koskaan nähnyt.
Olen nähnyt tekstipohjaisia jotka kaatuu giffien kanssa, olen nähnyt
ohjelmia jotka toimii POP, muttei IMAP, jotka ei osaa lainata paskankaan
vertaa, jotka ei osaa oikeestaan yhtään mitään, mutta Outlook lyö ne
kaikki laudalta olemalla TARKOITUKSELLISESTI vaikea, hankala,
esteellinen, inhottava, häiritsevä, tökerö, jne.
Tämä on se tärkein syy miksen koskaan tule Lumiaa tai mäsä - eli
rikkinäistä puhelinta - ostamaan.

En ymmärtänyt mikä sinua Outlookissa rassaa. Ihmisten tarpeet viestitellä
toisilleen ja sopia tapaamisista ja laittaa kalenteriinsa tehtäviä
vaihtelevat niin suuresti, että asioista on vaikea keskustella, jos ei
kerro mikä oma tarve on ja miten noita ohjelmia haluaa käyttää.

Sähköposti
----------

Tai muu viestittely. Minusta Outlook on hyvä mainosten jakokanava. Sillä
voi tehdä näyttäviä mainoksia, näyttävät hyvältä ja tuovat viestin
perille. Muilla ohjelmilla eivät aina aukea kauniisti.

Mutta se asioista keskusteleminen. Outlook ei sitä tue ollankaan, kun
minusta se vanha tapa vastata jonkun kysymykseen, niin että lainataan se
keskusteltava asia ja kommentoidaan perään on paras. Tässä asiat tulevat
selviksi. Outlook käyttöliittymineen torppaa asiakeskustelun melkein
täysin. Eli työsähköpostiin Outlook ei ole kovin hyvä. Viestittely onkin
töissäkin suuntautunut enenevästi "pikaviesteihin" ja siihen löytyy monia
ohjelmia. Outlookista tulee enää lähinnä "virallista
työsähköpostispämmiä" johon ei ole tarpeen vastata. Ja tietysti ne
kalenterikutsut. Niihin pitää vastata ;-) Mutta nekin saisi perille
toistakin reittiä. Vaikkapa sinne kalenteriin suoraan, jos siellä olisi
sopiva luonteva näkymä kalenterikutsuille.

Kalenteri
---------

Siinä on sekä työtapaamiset neukkareissa että muualla, samoin arkielämän
tapaamiset tai tilenteet jossa ollaan jossakin paikassa, tai asioista
jotka pitää muistaa. Tätä mikään kalenteriohjelma ei tue kovin hyvin,
sillä niistä puuttuu täysin kyky käsitellä sitä aikaa joka ihmiseltä
kuluu siirtymiseen paikasta A paikkaan B ja eipä sitäkään tueta, mitä
töitä pitää tehdä, jotta homma onnistuu siellä paikassa B, mikä se onkin.

Kalenterisektori tai onko se sitten "elämänhallinta" vai mikä, on
selkeästi sellainen alue, jolle innovaatioille olisi paikka. Kukapa ei
haluaisi elää elämäänsä tehokkaasti, johtajille on myyty "Time
Managereja" jo paperiosina aikoina, mutta johjtajan elämänhallitsija on
varmasti ollut "oma sihteeri", hän on huolehtinut siitä, että johtaja on
oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikein valmistautuneena. Jotain
tälläistako haet?

[Jouko Holopainen]

Post by Reijo Korhonen
En ymmärtänyt mikä sinua Outlookissa rassaa. Ihmisten tarpeet viestitellä
toisilleen ja sopia tapaamisista ja laittaa kalenteriinsa tehtäviä
vaihtelevat niin suuresti, että asioista on vaikea keskustella, jos ei
kerro mikä oma tarve on ja miten noita ohjelmia haluaa käyttää.

Tarve on keskustella, ja siis saada tapaamisia, myös sellaisten ihmisten
kanssa jotka eivät käytä Outlookia. Outlookilla se ei onnistu.

[Viljo Mustonen]

Post by Jouko Holopainen

Post by Reijo Korhonen
En ymmärtänyt mikä sinua Outlookissa rassaa. Ihmisten tarpeet viestitellä
toisilleen ja sopia tapaamisista ja laittaa kalenteriinsa tehtäviä
vaihtelevat niin suuresti, että asioista on vaikea keskustella, jos ei
kerro mikä oma tarve on ja miten noita ohjelmia haluaa käyttää.

Tarve on keskustella, ja siis saada tapaamisia, myös sellaisten ihmisten
kanssa jotka eivät käytä Outlookia. Outlookilla se ei onnistu.

Taitanet hieman liioitella. :)

Itse en ole oikeastaan lainkaan käyttänyt MS:n sähköpostiohjelmia.
Aikaisemmin käytin Mozilla sukuisia. Viimeiset noin kymmenen vuotta olen
käyttänyt KDE:n Kmailia. Vasta pelurit ovat olleet pääasiassa Windowsin
käyttäjiä. Ei heidän kanssa mielestäni sähköpostiohjelmista johtuvia
ongelmia ole ollut.
Enemmän riippuu käyttäjistä. Esimerkiksi Reijon mainitsema ylhäälle
vastaaminen on monesti hankala kun joutuu lukemaan pitkästi oikeastaan
alhaalta ylöspäin. Toinen on mahdollinen HTML:n käyttö. Sitäkin
useimmat postiohjelmat ymmärtävät. Turvallisuus syistä usein niiden
avaaminen mietityttää. Useimmat mainos spämmit jää avaamatta samoin
niiden mahdolliset netti linkit jos lähettäjän henkilöys vähänkään
epäilyttää.

[Juhani Varemo]

Post by Viljo Mustonen
Aikaisemmin käytin Mozilla sukuisia. Viimeiset noin kymmenen vuotta olen
käyttänyt KDE:n Kmailia.

Minäkin olen 'juuttunut' käyttämään KMailia, vaikka muutaman kerran on
tehnyt tosissaan mieli vaihtaa vaikka Thunderbirdiin.

Onko sinulla ollut sen kanssa hassuja ongelmia? Olen törmännyt ainakin
seuraviin:

- se ei suostu/kykene tekemään uusia IMAP-kansioita käyttämälleni
palvelimelle (Dovecot). Teen ne sitten vaikka Squirrrelmaililla... muilla
posticlienteillä en tähän ole törmännyt.

- noin kerran kuussa se hukkaa suuren osan vanhoista viesteistä - ne jäävät
siis näkymättä, eivät sentään katoa lopullisesti. Se saattaa näyttää esim
vain 15 uusinta. Asian korjaa yleensä kmailin sammutus ja Akonadin uudelleen
käynnistys.


Kone jolla tuo asuu pyörii 24/365 eli mitään ei uudelleenkäynnistellä ellei
ole pakko.

Muutenkin sen kytkös niin mainittuun Akonadiin kuin Nepomuk-serveriinkin
raivostuttaa - esim haut eivät toimi kunnolla jos noissa taustalla
hyörivissä palikoissa on jotain kummallista. Ikävintä on se, että mikään ei
juorua sen olevan tajuttomassa tilassa, haku ei vain löydä sitä mitä haetaan
vaikka osumia olisi sata sadassa ensimmäisessä viestissä.

Postien määrä omalla käyttäjätunnuksellani pyörii siinä 10 000 paikkeilla
kaikkiaan, lukuisiin imap-kansioihin pilkottuna.

Minä pidän KISS-periaatteesta (Keep It Simple, Stupid).
Akonadi, Nepomuk, Virtuoso, Soprano, ynnä muut ovat hieman liian kaukana
siitä. En käytä kde-desktoppia, mutta sen verran kde-paketteja on
asennettuna mitä kmail ja knode tarvitsevat.

Ehkä mun pitäisi käyttää vain mail(x)-komentoa ja Pineä.


<juhani>

[Viljo Mustonen]

Post by Juhani Varemo

Post by Viljo Mustonen
Aikaisemmin käytin Mozilla sukuisia. Viimeiset noin kymmenen vuotta olen
käyttänyt KDE:n Kmailia.

Minäkin olen 'juuttunut' käyttämään KMailia, vaikka muutaman kerran on
tehnyt tosissaan mieli vaihtaa vaikka Thunderbirdiin.

Minua Kmailissa on viehättänyt monipuolinen configoitavuus ja suodatus.
On helppo käyttää useampia postitilejä ja postituslistoja sekä suodattaa
ne omiin kansioihin. Kansioiden ominaisuuksia ja esitystapaa voi säädellä
kansio kohtaisesti.

Bugeja ja "ominaisuuksia" eri versioissa esiintyy vaihtelevasti. Tästä
syystä olen kyllä yrittänyt etsiä vastinetta, mutta sopivampaa omaan
käyttöön soveltuvaa en ole löytänyt. Ehkäpä pitäisi jatkaa edelleen
tutustumista

Post by Juhani Varemo
Onko sinulla ollut sen kanssa hassuja ongelmia? Olen törmännyt ainakin
- se ei suostu/kykene tekemään uusia IMAP-kansioita käyttämälleni
palvelimelle (Dovecot). Teen ne sitten vaikka Squirrrelmaililla... muilla
posticlienteillä en tähän ole törmännyt.

Meillä on ollut käytössä vain POP3 tilejä. Niiden kanssa ei ole
ollut isompia ongelmia. Tosin olen pyrkinyt testaamaan hyvin käytetyt
distro ja KDE versiot. Distroina ovat olleet openSUSE versiot. Ehkäpä
huonoimmat versiot eivät ole tulleet käyttöön. openSUSE 11.4 ja 13.1
väliset versiot ovat jääneet normaali käytössä käyttämättä koska
niissä ei ole ollut oleellista edistymistä, paremminkin päinvastoin.

Yleensäkin kuulostaa Kmaililla olevan enemmän ongelmia IMAP:n kanssa.

Post by Juhani Varemo
- noin kerran kuussa se hukkaa suuren osan vanhoista viesteistä - ne
jäävät siis näkymättä, eivät sentään katoa lopullisesti. Se saattaa
näyttää esim vain 15 uusinta. Asian korjaa yleensä kmailin sammutus ja
Akonadin uudelleen käynnistys.

Viestien hukkaamista en ole havainnut. Tosin postituslistoilla on
niistä on ollut mainintoja. Tästä syystä jätän haetut viestit noin
kolmeksi kuukaudeksi POP3 palvelimelle, jotta ne olisivat tarvittaessa
uudelleen haettavissa.

Enemmän on valitettu viestien suodatus ongelmia. Minulla suodatus
ongelmaa on ollut lähinnä KDE version muuttuessa. Yleensä on auttanut
uuden /home/user hakemiston käyttöön otto. Vaikuttaa, että KDE:llä on
ongelmia asetustiedostojen päivityksessä.

Post by Juhani Varemo
Kone jolla tuo asuu pyörii 24/365 eli mitään ei uudelleenkäynnistellä
ellei ole pakko.
Muutenkin sen kytkös niin mainittuun Akonadiin kuin Nepomuk-serveriinkin
raivostuttaa - esim haut eivät toimi kunnolla jos noissa taustalla
hyörivissä palikoissa on jotain kummallista. Ikävintä on se, että mikään
ei juorua sen olevan tajuttomassa tilassa, haku ei vain löydä sitä mitä
haetaan vaikka osumia olisi sata sadassa ensimmäisessä viestissä.
Postien määrä omalla käyttäjätunnuksellani pyörii siinä 10 000 paikkeilla
kaikkiaan, lukuisiin imap-kansioihin pilkottuna.

Vaikuttaa, että Kmailia moititaan nimen omaan isoilla viesti määrillä
sekä IMAP käytössä. Meillä henkilökohtaiset viestimäärät ovat pienehköjä
ja vanhat viestit taltioitu erillisiin kansioihin. Postituslistoilla
vanhat viestit tuhotaan.

Post by Juhani Varemo
Minä pidän KISS-periaatteesta (Keep It Simple, Stupid).
Akonadi, Nepomuk, Virtuoso, Soprano, ynnä muut ovat hieman liian kaukana
siitä. En käytä kde-desktoppia, mutta sen verran kde-paketteja on
asennettuna mitä kmail ja knode tarvitsevat.

Minäkin toivoisin integraation vähentämistä ja databasen
yksinkertaistamista. Kenties lajittelu nopeutuisi ja luotettavuus
paranisi.

Post by Juhani Varemo
Ehkä mun pitäisi käyttää vain mail(x)-komentoa ja Pineä.
<juhani>

[Juhani Varemo]

Post by Reijo Korhonen
Itse aloitin Red Hatilla viime vuosituhannen puolella. Siten se muuttui
maksulliseksi ja sen rinnalle tuli Fedora, jossa Red Hat -koeponnisti
uusia piirteitä, ennen kuin ne laitettiin vakaaseen maksulliseen
versioon, jonka maksavat asikkaat eivät tietysti tykänneet epävakaudesta.

Jos tykkää aidosta RHEL:stä, mutta ei halua maksaa, niin CentOS on yksi
vaihtoehto.

http://www.centos.org

Käytännössä lähes sama kuin RHEL. Eroja lähinnä logot ja lisenssi. Ja kai
joidenkin RHEL-tukityökalujen puute.
Noita CentOS'eja olen itse suosinut palvelimissa.

Joskus kokeilin myös SL:ää (Scientific Linux) joka on RHEL-johdannainen
sekin.

Minä olen varmaan aikojen saatossa punahattuorientoitunut liikaa, Ubuntun
tapa toimia sudoineen sun muineen tuntui serveriympäristössä niin
kummalliselta että en siihen koskaan oikein innostunut. Työpöytäkäyttöön
toki muutamia asennellut.


<juhani>

[Tapio Väättänen]

Post by Juhani Varemo
Minä olen varmaan aikojen saatossa punahattuorientoitunut liikaa, Ubuntun
tapa toimia sudoineen sun muineen tuntui serveriympäristössä niin
kummalliselta että en siihen koskaan oikein innostunut. Työpöytäkäyttöön
toki muutamia asennellut.

Aika usein Red Hattejäkin käyttäessä sudo on ainoa tapa, koska kas kummaa,
firmat ei välttämättä anna root-salasanaansa kelle tahansa, tai
vaihtoehtoisesti jaksa muuttaa sitä kelle tahansa.

Oikea tapa(TM) on siirtyä rootiksi sudon tai su:n kautta, jotta jää jälki
kuka on tehnyt mitäkin. Toki jos olet konsolilla ja kone ei buuttaa, niin
tuota oikeaa tapaa(TM) joutuu hiemaan modifioimaan.

Kuitenkin, en todellakaan ymmärrä mitä vikaa, saati kummallista, sudossa on.

[Reijo Korhonen]

Post by Tapio Väättänen
Aika usein Red Hattejäkin käyttäessä sudo on ainoa tapa, koska kas
kummaa, firmat ei välttämättä anna root-salasanaansa kelle tahansa, tai
vaihtoehtoisesti jaksa muuttaa sitä kelle tahansa.

Olen samaa mieltä. Muista siirtyneeni sudon käyttöön siinä vaiheessa, kun
Red Hat meni maksulliseksi ja käytin Fedoraa. Syytä en muista, mutta
luultavasti sudon käyttö yleistyi ja sitä alkoi olla ohjeissa joka
puolella pienen tietoturbamaininnan kera. Ei sudon virittäminen
käyttökuntoon Fedorassa ollut vaikeaa, vaikka puritarismiin debianin
tavoin eli root-käyttäjätunnuksen piilottamiseen ei ollut syytä. Kyse on
omista työtavoista. Nyt vuosien myötä olen niin sudoutunut, etten muuta
tapaa oikein osaakaan, mutta jos pakko on, niin toki saan shellin päälle
rootin oikeuksin, mutta en vaan keksi miksi minun niin pitäisi tehdä.

[Pertti Kosunen]

Post by Reijo Korhonen
puolella pienen tietoturbamaininnan kera. Ei sudon virittäminen
käyttökuntoon Fedorassa ollut vaikeaa, vaikka puritarismiin debianin
tavoin eli root-käyttäjätunnuksen piilottamiseen ei ollut syytä.

Debianin tavoin? Taidat sotkea Ubuntuun, sudo ei kuulu Debianin
vakioasennukseen.

[Tommi Raita-aho]

Post by Pekka Takala

Täytyy sanoa, että olen aika pahasti nyt pettynyt Fedoraan, siinä saa
kyllä aina mukavasti uusinta softaa, pikku bugeja saattaa olla mutta ne
on yleensä jos ei ihan harmittomia, niin vain aika pientä harmia
aiheuttavia. Nyt on kuitenkin 20-versiosa ollut sellaisia bugeja, mitä
ei mitenkään olisi pitänyt päästää testing-repositya pidemmälle...
Tekisin tuosta 3.13-sarjan kernelistä toki bugiraportinkin, mutta kun
tuo minun serverini ei ole mikään &%$#"$%* testausympäristö, liian
moni oma juttu kun riippuu sen toiminnasta.... pitää olla siis 24/7
päällä koko ajan, siksi on upsin takanakin.

Itse olen jo iät ajat käyttänyt debiania ja kuvaamiasi ongelmia minulla
ei ole ilmennyt. Jutuistasi tulee elävästi mieleen 2000-luvun alun
ongelmani redhat linuxien kanssa...
Follarit asetettu.

No sotimaan en ala, mutta onneksi sentään nyt näyttää olevan kaikki
taas kunnossa. Mitään ongelmia ei ole enää ollut viikkokausiin, nuo
bugit on korjattu. Tietenkin edelleen olen sitä meiltä, että nuo pahat
bugit olisi pitänyt löytyä jo beta-vaiheessa, mutta en jaksa asialla
enää murehtia kun kaikki pelaa hienosti taas.