Musiikin kompressoinin pojan paluun kosto

[k***@cc.hut.fi]

Tälläkin palstalla on kompressoinnin puolesta ja vastaan taitettu peistä
jo jos jokunen kerta. Nyt on kuitenin ihan pakko kertoa tämän illan
empiirisitä kokeista ja siitä miten niistä tehdyt päätelmät selittävät
aiemmat käsitykseni "pakatun" ja "pakkaamattoman" musiikin eroista.

Tämän iltainen koe käynnistyi siitä, että tulin kuunnelleeksi illan
aluksi Jytä-Urpoja (Ville ja Laura, Laura ja Ville) Radio Helsingistä ja
ko. radio-ohjelmassa tuli muutama hyvä soitannollinen teos,
jota tuli kuunneltua herkemmällä korvalla ja kunnollisella äänen
voimakkuudella. Quality of Experience (QoE) oli "kuulostaapa kaiken muun
lisäksi teknisestikin tosi hyvältä".

Tästä innostuneena päätin heti ko. ohjelman päätyttyä jatkaa
musiikkinautintojani "pläigäämällä" (kuten nuoriso ilmeisesti nykyään
sanoo?) Jimi Hendrixiä CD:ltä. Pettymys oli aika moinen - ääni oli
juuri kuultuun radiotoistoon verrattuna todella tunkkainen ja
eloton. Missä vika? No, ko. CD on poltettu iTunesista ostetusta
albumista... joten?

Sattumalta sama levy löytyy vinyylimuodossa (divarilöytö), joten ei kun
vertailemaan. Vaikka kyseinen LP onkin jälkikäteen tehty halpapainos
(Reprise Records), niin ääni dynamiikan, erottelukyvyn, tilakuvan ja
oikeastaan kaiken muunkin osalta on useamman mutu-dekadin verran
parempia.

Eli siis mitä ihmettä? Vahvistin (NAD C350) ja kaiuttimet (Gradient
Intro) olivat joka casessa samat, joten ero ei voi johtua
niistä. Lisäksi CD-soittimen (NAD C540i) ei pitäisi olla selkästi
heikompi kuin radiovastaanotin (NAD 420 kaapeli-tv:n kautta) tai levyn
pyöritin (ProJect Debut II) vaan oikeastaan ennemmin päin vastoin.

No, minä en ainakaan keksi selitykseksi mitään muuta kuin sen, että joko
iTunesista ostetut kappaleet on valmiiksi "kompressoitu"
(so. dynamiikkaa on leikattu rajusti) korvanappikuunteluun sopivaksi,
iTunes ohjelma pilaa CD-kopiot äänenlaadun suhteen, levy-yhtiöt pilaavat
kappaleiden laadun ennen iTunesiin myyntiä tai äänenpakkausmentelmät
ovat huonoja.

Noh, täällä on moneen kertaan jo päädytty siihen, että jälkimmäinen
vaihtoehto on mahdoton eli siis että käytettyjen
kompressointimenetelmien tuottamat laatupoikeamat yleisesti käytetyillä
kompressiosuhteilla ovat olemattomia. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa
- tai en edes epäile etteikö näin olisi. Tätä taustaa vasten vain syntyy
kysymys, että miksi v*tussa "CD-laatua parempi" kompressoitu verkosta
ostettu levy kuulostaa aivan järkyttävän p*skalta jopa naarmuiseen
divarista ostettuun halppisvinyyliin verratuna?

Itse en ainakaan aio ostaa enää ikinä ensimmäistäkään levyä tai edes
biisiä mistään verkkokaupasta bittimuodossa.

Jossain lehtijutuissa on viimeaikoina puhuttu levysoittimien ja
vinyylilevyjen uudelleentulosta - olisikohan yksinkertainen selitys
tälle se, että ihmiset ovat ämpäreitä kuunnellessaan unohtaneet sen
miltä ne "hankalat CD:t" oikeasti kuullostivat ja nyt jopa rohisevat
vinyylit kuulostavat "uskomattoman hyviltä" paskaksi kompressoitujen
ämpärien sun muiden bittikakkojen rinnalla?

[Mika Iisakkila]

Post by k***@cc.hut.fi
Jossain lehtijutuissa on viimeaikoina puhuttu levysoittimien ja
vinyylilevyjen uudelleentulosta - olisikohan yksinkertainen selitys
tälle se, että ihmiset ovat ämpäreitä kuunnellessaan unohtaneet sen
miltä ne "hankalat CD:t" oikeasti kuullostivat ja nyt jopa rohisevat
vinyylit kuulostavat "uskomattoman hyviltä" paskaksi kompressoitujen
ämpärien sun muiden bittikakkojen rinnalla?

Eipä olisi ihme. Useimmat "uudelleenmasteroidut" CD:tkin ovat aivan
hirveää paskaa verrattuna alkuperäisiin äänitteisiin.

Näitä ahaa-elämyksiä saa myös Spotifystä, kun kaivaa sieltä jotain
jonka muistaa kuulostaneen erityisen komealta. Esimerkkinä voisi olla
vaikka Fleetwood Macin "Rumours" -albumi -- jos sitä ei ole kuullut,
niin ei kyllä tuolta kannata kuunnellakaan. Se on tuhottu.

[k***@cc.hut.fi]

Post by Mika Iisakkila

Post by k***@cc.hut.fi
Jossain lehtijutuissa on viimeaikoina puhuttu levysoittimien ja
vinyylilevyjen uudelleentulosta - olisikohan yksinkertainen selitys
tälle se, että ihmiset ovat ämpäreitä kuunnellessaan unohtaneet sen
miltä ne "hankalat CD:t" oikeasti kuullostivat ja nyt jopa rohisevat
vinyylit kuulostavat "uskomattoman hyviltä" paskaksi kompressoitujen
ämpärien sun muiden bittikakkojen rinnalla?

Eipä olisi ihme. Useimmat "uudelleenmasteroidut" CD:tkin ovat aivan
hirveää paskaa verrattuna alkuperäisiin äänitteisiin.

Niin, no - eipä tässä kait tosiaankaan ole mitään sen kummempaa
ihmettelemistä - itsekin osasin kyllä arvella jo aikoja sitten, että
asia jotenkin näin olisi. Kuitenkin se ero jonka multakorvillakin pystyi
aivan selvästi kuulemaan sopivan vertailukohdan löydyttyä oli ainakin
tässä tapauksessa melkeinpä jopa täysin järkyttävä - se iTunesin kautta
ostettu ja poltetu levy kun ihan oikeasti vertailun perusteella kuulosti
suurin piirtein siltä kuin se olisi tullut jonkun muropaketetin mukana
yllätyslahjana saadun kideradion kautta!

[Jouko Holopainen]

Post by k***@cc.hut.fi
Kuitenkin se ero jonka multakorvillakin pystyi
aivan selvästi kuulemaan sopivan vertailukohdan löydyttyä oli ainakin
tässä tapauksessa melkeinpä jopa täysin järkyttävä - se iTunesin kautta
ostettu ja poltetu levy kun ihan oikeasti vertailun perusteella kuulosti
suurin piirtein siltä kuin se olisi tullut jonkun muropaketetin mukana
yllätyslahjana saadun kideradion kautta!

Ota audacity ja avaa. Esimerkiksi avaa 05.Shock_The_Monkey.flac ja
06.The_Barry_Williams_Show.flac.

Jopa Gabriel on sortunut samaan paskaan (ja m.m. siksi Up onkin surkee
levy).

[Jyrki Saarela]

Post by Mika Iisakkila
Eipä olisi ihme. Useimmat "uudelleenmasteroidut" CD:tkin ovat aivan
hirveää paskaa verrattuna alkuperäisiin äänitteisiin.

Juu. Kaivakaa vaikka p*rate b*aysta vertailun vuoksi Beatlesin ralli I Saw Her
Standing There alkuperäisenä ja remasteroituna. Alkuperäinen kuulostaa
ikäiseltään mutta rokkaa ihan hyvin - jos siis nyt pitää
tuontyylisestä. Vaan remasteroitu on vedetty jonkin keinosteroituksen,
hymymaamaeq:n ja kompuran läpi, ja kuulostaa munattomalta sirinältä.
Eikä tartte edes kovin kummallisia laitteita että eron kuulee :-(

[Jouko Holopainen]

Post by k***@cc.hut.fi
Itse en ainakaan aio ostaa enää ikinä ensimmäistäkään levyä tai edes
biisiä mistään verkkokaupasta bittimuodossa.

Valitettavasti vallan moni CD-levykin on kompressoitu ja limitoitu (vai
mitkähän lienee oikeat ermit) aivan käsittämättämäksi paskaksi.

Post by k***@cc.hut.fi
Jossain lehtijutuissa on viimeaikoina puhuttu levysoittimien ja
vinyylilevyjen uudelleentulosta - olisikohan yksinkertainen selitys
tälle se, että ihmiset ovat ämpäreitä kuunnellessaan unohtaneet sen
miltä ne "hankalat CD:t" oikeasti kuullostivat ja nyt jopa rohisevat
vinyylit kuulostavat "uskomattoman hyviltä" paskaksi kompressoitujen
ämpärien sun muiden bittikakkojen rinnalla?

Tein taas saman "virheen": ostin levyn koska se kuulosti hyvältä
juutuubissa.

No jaa, edellinen ostos ei ollut virhe, Eels on musiikkia.
Kings of Leon sen sijaan on tasapaksua jumputusta. Ei pahimmasta päästä,
mutta ei enää musiikkia.

[Mika Iisakkila]

Post by Jouko Holopainen

Post by k***@cc.hut.fi
Itse en ainakaan aio ostaa enää ikinä ensimmäistäkään levyä tai edes
biisiä mistään verkkokaupasta bittimuodossa.

Valitettavasti vallan moni CD-levykin on kompressoitu ja limitoitu (vai
mitkähän lienee oikeat ermit) aivan käsittämättämäksi paskaksi.

Tässä on hyvä esimerkki, joka kyllä aukenee paskimmillakin
läppärikaiuttimilla:

...ja tässä on vähän teknisempiä numeroita asian taustalle:

http://beomic.beocentral.com/whats-happened-to-cd/

[Jouko Holopainen]

Post by Mika Iisakkila
http://youtu.be/7UjQc0dM4H4

Villissä lännessä on hirtetty vähemmästä. (kokeilkaa sitä "high quality
versionia").

[Jouko Holopainen]

Post by Mika Iisakkila
http://beomic.beocentral.com/whats-happened-to-cd/

Mitä vittua "high-end" ja "serious audiophile" tekee B&O:n tekstissä?

[Mika Iisakkila]

Post by Jouko Holopainen

Post by Mika Iisakkila
http://beomic.beocentral.com/whats-happened-to-cd/

Mitä vittua "high-end" ja "serious audiophile" tekee B&O:n tekstissä?

Sitäpä ei sentin paksuisten hopeakaapeleidensa kanssa tuhnustava
highend-rahvas tiedä.

[k***@cc.hut.fi]

Post by Jouko Holopainen

Post by Mika Iisakkila
http://beomic.beocentral.com/whats-happened-to-cd/

Mitä vittua "high-end" ja "serious audiophile" tekee B&O:n tekstissä?

Eikös Kruunuradiolla (tsadilainen perinteinen transistoriradiokauppa)
aikoinaan ollut kaksi erillistä kauppaa - "life-style" -osasto, josta
löytyivät B&O:n ja Bosen tuotteet ja sitten se tavallinen hifi-osasto,
josta löytyivät kaikki muut laitteet perusinsinöörin entry-level hifistä
kullitetuin korvin varusteltujen high-endistien platinaisiin
putkivahvistimiin...?

[Jouko Holopainen]

Mitähän tällä on sotien tai atk:n kanssa ...

Post by k***@cc.hut.fi
Eikös Kruunuradiolla (tsadilainen perinteinen transistoriradiokauppa)
aikoinaan ollut kaksi erillistä kauppaa - "life-style" -osasto, josta
löytyivät B&O:n ja Bosen tuotteet ja sitten se tavallinen hifi-osasto,
josta löytyivät kaikki muut laitteet perusinsinöörin entry-level hifistä
kullitetuin korvin varusteltujen high-endistien platinaisiin
putkivahvistimiin...?

En tiedä, mutta muistan pentuna kun näin pirun kalliita B&O:ta ja
ihailin niiden hienoa ulkonäköä "tollasen ostan kun kasvan isoksi".

Kaikki tämä "hieman" kärsi kun kuuntelin sitten jotain murto-osan
hintaista vehjettä joka pieksi B&O:n mennen tullen. Jäi B&O ostamati.

[Mika Iisakkila]

Post by Jouko Holopainen

Post by k***@cc.hut.fi
Eikös Kruunuradiolla (tsadilainen perinteinen transistoriradiokauppa)
aikoinaan ollut kaksi erillistä kauppaa - "life-style" -osasto, josta
löytyivät B&O:n ja Bosen tuotteet ja sitten se tavallinen hifi-osasto,
josta löytyivät kaikki muut laitteet perusinsinöörin entry-level hifistä
kullitetuin korvin varusteltujen high-endistien platinaisiin
putkivahvistimiin...?

Myihän noita vielä 70-luvulla mm. Hirvox. Nyttemmin shop-in-shop
-toiminta on ihan mahtikäskyllä loppu ja niitä saa vain B&O:n omista
putiikeista, ilmeisesti päämääränä varmistaa että myyjät tietävät edes
jotain siitä mitä ovat myymässä.

Post by Jouko Holopainen
En tiedä, mutta muistan pentuna kun näin pirun kalliita B&O:ta ja
ihailin niiden hienoa ulkonäköä "tollasen ostan kun kasvan isoksi".
Kaikki tämä "hieman" kärsi kun kuuntelin sitten jotain murto-osan
hintaista vehjettä joka pieksi B&O:n mennen tullen. Jäi B&O ostamati.

No jos hinta on kärkikriteereitä niin ostaja on väärässä paikassa,
ei siitä kannata sen enempää kinata. Eivätkä esimerkiksi ne
halvemman pään kaiuttimet olekaan kuin normi-OK-kamaa. Sen sijaan
Beolab5 on parhaita kaiuttimia mihinkään hintaan, ja subtanssiinsa
nähden jopa edullinen -- varsinkin kun muistaa, että ei tarvita enää
erikseen mitään kullitetuilla piikeillä seisovia direct transient
nanotech superior -vahvistimia. Tämä onkin välikaapelijournalisteille
ja muille highend-hörhöille vaikea paikka, ja siksi niistä ei paljoa
juttua näy.

Jotain arvoa voi laskea elinkaarellekin. Yli 20 vuotta vanhat
osaset toimivat edelleen täysin kimpassa uusimpienkin kanssa,
samoilla kaukosäätimillä, eivätkä näytä olevan väärässä paikassa
nykyisenkään kalustusmuodin seassa. Kun muiden valmistajien lama-ajan
muovilaatikoiden katselusta meinaa nykyään yrjö lentää ja mekaniikasta
jää palaset käteen eikä varaosia saa, niin aikanaan halvalla saatu
hyvä ääni ei pitkälle kanna.

Eikä niissä ole lainkaan suoranaista huijausta, kuten joissakin
"high-end"-CD-soittimissa, joissa rehvakkaaseen koteloon on ruuvattu
kämmenen kokoinen piirilevy, nyrkin kokoiset liittimet ja joku kympin
OEM-DVD -koneisto.

Ja Bose nyt on ihan paskaa.

[Eino Tuominen]

Post by Jouko Holopainen

Post by Mika Iisakkila
http://beomic.beocentral.com/whats-happened-to-cd/

Mitä vittua "high-end" ja "serious audiophile" tekee B&O:n tekstissä?

B&O:n vahvistinmoduleita käytetään monessa high-end-vahvistimessa
ja aktiivikaiuttimessa. Mm. Jeff Rowland ja Martin Logan käyttää
niitä. Että on niillä jotain tekemistä keskenään.

http://www.icepower.bang-olufsen.com/en/solutions
http://www.6moons.com/industryfeatures/icepower/icepower.html

[k***@cc.hut.fi]

Post by Mika Iisakkila

Post by Jouko Holopainen
Valitettavasti vallan moni CD-levykin on kompressoitu ja limitoitu (vai
mitkähän lienee oikeat ermit) aivan käsittämättämäksi paskaksi.

Tässä on hyvä esimerkki, joka kyllä aukenee paskimmillakin
http://youtu.be/7UjQc0dM4H4

Voi ristus! Kyllähän tuo kuului tosiaankin läppärinkin kaiuttimilla. Ja
nää musiikin raiskaavat levy-yhtiörunkut kehtaa vielä aloittaa
rahastuksen ulkoisista kovalevyistäkin! Eikö missään oo enää mitään
rotia!?

[k***@cc.hut.fi]

Post by Jouko Holopainen

Post by k***@cc.hut.fi
Itse en ainakaan aio ostaa enää ikinä ensimmäistäkään levyä tai edes
biisiä mistään verkkokaupasta bittimuodossa.

Valitettavasti vallan moni CD-levykin on kompressoitu ja limitoitu (vai
mitkähän lienee oikeat ermit) aivan käsittämättämäksi paskaksi.

Noh... itse ostelen etupäässä klassista musiikkia ja yleensä tarkistan,
että levy on joko HDCD (aika harvinaisia nykyään) tai SACD
-yhteensopiva. Tämä yleensä takaa sen, ettei levyä ole tietentahtoen
masteroinnissa pilattu. Valitettavasti pöpyläärimusiikin suhteen
samanlaisia yksinkertaisia päättelysääntöjä ei tosiaan tunnu löytyvän
vaan luotettavaltakin tuntuvat labelit julkaisevat täyttä kakkaa.

Post by Jouko Holopainen

Post by k***@cc.hut.fi
Jossain lehtijutuissa on viimeaikoina puhuttu levysoittimien ja
vinyylilevyjen uudelleentulosta - olisikohan yksinkertainen selitys
tälle se, että ihmiset ovat ämpäreitä kuunnellessaan unohtaneet sen
miltä ne "hankalat CD:t" oikeasti kuullostivat ja nyt jopa rohisevat
vinyylit kuulostavat "uskomattoman hyviltä" paskaksi kompressoitujen
ämpärien sun muiden bittikakkojen rinnalla?

Tein taas saman "virheen": ostin levyn koska se kuulosti hyvältä
juutuubissa.
No jaa, edellinen ostos ei ollut virhe, Eels on musiikkia.
Kings of Leon sen sijaan on tasapaksua jumputusta. Ei pahimmasta päästä,
mutta ei enää musiikkia.

Tarkkojen juutuubi evaluointien perusteella viimeisimmät
pöpyläärimusiikin hankinnat ovat olleet 1960/70 lukujen vaihteen Amon
Düül II:sta ja Black Sabathia - onneksi jo ihan CDinä eikä bittipaskana.

PS: soittakaa paranoid!

[Jouko Holopainen]

Post by k***@cc.hut.fi
PS: soittakaa paranoid!

Loading Image...

[Mika Iisakkila]

Post by k***@cc.hut.fi
Noh... itse ostelen etupäässä klassista musiikkia ja yleensä tarkistan,
että levy on joko HDCD (aika harvinaisia nykyään) tai SACD
-yhteensopiva. Tämä yleensä takaa sen, ettei levyä ole tietentahtoen
masteroinnissa pilattu. Valitettavasti pöpyläärimusiikin suhteen
samanlaisia yksinkertaisia päättelysääntöjä ei tosiaan tunnu löytyvän
vaan luotettavaltakin tuntuvat labelit julkaisevat täyttä kakkaa.

Omaan kokoelmaani on eksynyt yksi ainoa HDCD-levy, Roxy Musicin
Avalon. Se on tietenkin "remastered" mutta kuulostaa pirun hyvältä,
eli ilmeisesti tuossa joku takuu on.

En minäkään ole uutena enää ostanut kuin klassista ja hyväksi
tunnettuja painoksia. Vanhempia CD-levyjä on nykyään aika hyvin
kirppiksillä pilkkahintaan, kun nuoriso ei ilmeisesti enää tiedä mitä
ne sellaiset on.

(apropos: jos joku haluaa avaamattoman Avalonin, niin kuudella eypolla
saa sis. postikulut. Amazonin ostoskori ei ilmeisesti ekspiroidu
ikinä, joten tilasinkin sitten kolme niitä...)

[Tuomas Yrjövuori]

Post by k***@cc.hut.fi
Jossain lehtijutuissa on viimeaikoina puhuttu levysoittimien ja
vinyylilevyjen uudelleentulosta - olisikohan yksinkertainen selitys
tälle se, että ihmiset ovat ämpäreitä kuunnellessaan unohtaneet sen
miltä ne "hankalat CD:t" oikeasti kuullostivat ja nyt jopa rohisevat
vinyylit kuulostavat "uskomattoman hyviltä" paskaksi kompressoitujen
ämpärien sun muiden bittikakkojen rinnalla?

Kyllä vinyylikin voi olla hyvä. Minulla kuitenkin on vinyylistä
sellaisia kuuntelukokemuksia, että taustalta yleensä aina kuuluu jotain
rahinaa tai napsumista. Lieneekö vika ollut huonossa äänirasiassa tai
itse LP:ssä, en tiedä.

Eivätkä ne kokemukset CD:stäkään valitettavasti ole juuri tuon parempia.
Melkoinen taustakohina useimmissa CD:eissä sekä supistettu dynamiikka,
joka kuulostaa samanlaiselta kuin TV-mainokset.

Olisiko muuten tässä syy siihen miksi monet elokuvasoundtrackit
kuulostavat ihmeen hyviltä? Ehkäpä elokuvasoundtrackeihin on valittu
kappaleet dynamiikkaa supistamatta?

Esimerkkinä nyt vaikkapa elokuvan Until the end of the world -soundtrack.

[Jussi Uosukainen]

Post by Tuomas Yrjövuori

Post by k***@cc.hut.fi
Jossain lehtijutuissa on viimeaikoina puhuttu levysoittimien ja
vinyylilevyjen uudelleentulosta - olisikohan yksinkertainen selitys
tälle se, että ihmiset ovat ämpäreitä kuunnellessaan unohtaneet sen
miltä ne "hankalat CD:t" oikeasti kuullostivat ja nyt jopa rohisevat
vinyylit kuulostavat "uskomattoman hyviltä" paskaksi kompressoitujen
ämpärien sun muiden bittikakkojen rinnalla?

Kyllä vinyylikin voi olla hyvä. Minulla kuitenkin on vinyylistä
sellaisia kuuntelukokemuksia, että taustalta yleensä aina kuuluu jotain
rahinaa tai napsumista. Lieneekö vika ollut huonossa äänirasiassa tai
itse LP:ssä, en tiedä.
Eivätkä ne kokemukset CD:stäkään valitettavasti ole juuri tuon parempia.
Melkoinen taustakohina useimmissa CD:eissä sekä supistettu dynamiikka,
joka kuulostaa samanlaiselta kuin TV-mainokset.

Loudness- sodat ovat vaatineet jo aivan liikaa uhreja, ja aiheuttaneet
muutenkin outoja tilanteita: jos haluaa Metallican uusimasta levystä
parhaalta kuullostavan miksauksen, kannattaa hankkia Guitar Hero- peli:

[Tuomas Yrjövuori]

Post by Jussi Uosukainen
Loudness- sodat ovat vaatineet jo aivan liikaa uhreja, ja aiheuttaneet
muutenkin outoja tilanteita: jos haluaa Metallican uusimasta levystä
http://youtu.be/DRyIACDCc1I

Pelimusiikki on joskus mielenkiintoista. Youtuben äänenlaatu vain on
huono referenssi:

[Mika Iisakkila]

Post by Tuomas Yrjövuori
Kyllä vinyylikin voi olla hyvä. Minulla kuitenkin on vinyylistä
sellaisia kuuntelukokemuksia, että taustalta yleensä aina kuuluu
jotain rahinaa tai napsumista. Lieneekö vika ollut huonossa
äänirasiassa tai itse LP:ssä, en tiedä.

Totta kai kuuluu, ei se täysin pölyttömänä pysy edes yhtä
kuuntelukertaa normaalihuoneistossa. Kun on rahtunen hyvää tahtoa
mukana, voi keskittyä kuuntelemaan musiikkia eikä sen vikoja, eikä
satunnainen rapsahdus häiritse ollenkaan.

Post by Tuomas Yrjövuori
Eivätkä ne kokemukset CD:stäkään valitettavasti ole juuri tuon
parempia. Melkoinen taustakohina useimmissa CD:eissä sekä supistettu
dynamiikka, joka kuulostaa samanlaiselta kuin TV-mainokset.

Kohina? Mitähän levyjä sinä oikein olet kuunnellut tai millä
soittimilla...?

Vanhan hyvän ajan kunnolla tehdyissä CD-levyissä kohina on lähinnä
masternauhan kohinaa, jos ei ole DDD-tavaraa. Esimerkiksi Dire
Straitsin Love Over Goldissa kuuluu paikoitellen hiljaisimmissa
kohdissa dbx:n, Dolby S:n tai ties minkä pumppaus kun kääntää volyymiä
riittävästi. Eikä muuten häiritse yhtään.

[Tuomas Yrjövuori]

Post by Mika Iisakkila
Kohina? Mitähän levyjä sinä oikein olet kuunnellut tai millä
soittimilla...?

Soittimena joku Denon. Kaiuttimina JBL TLX-320. Vahvistimena Onkyo
A-9310. Nämä vehkeet ovat noin 15 vuoden takaa. Kohinaa kuuluu
yllättävän monillakin CD:eillä, mutta ei tokikaan kaikilla. Kohina ei
kuitenkaan häiritse, siitä olen kanssasi samaa mieltä.

Se mikä häiritsee, on supistettu dynamiikka, mitä silloin tällöin tapaa
etenkin uusilla CD:eillä. On tietenkin niitäkin julkaisuja, joissa ei
ole mitään vikaa, esimerkiksi vanha Dire Straitsin Platinum.